Peuranpyytäjän terätyökalut

Sain meiliä jossa minulta tiedusteltiin josko tekisin yhdistelmätupen kahdelle hirvieläinten nylkyyn ja paloitteluun tarkoitetulle veitselle. Mukana oli kuva josta kävi ilmi em. työkalujen malli. Kysyjän ajatuksena oli kantaa työkalujaan pääasiassa repussa mutta siltikin hän halusi tuppeen kannikkeen että sen voisi tarvittaessa johonkin ripustaa.

Annoin työstä tarjouksen joka sai hyväksynnän. Pyysin että tilaaja lähettäisi työkalut minulle postitse koska ilman niitä toimivan tupen teko olisi hyvin hankalaa jollei peräti mahdotontakin.

Aikanaan veitset tulivat ja saatoin aloittaa tupen suunnittelun. Toinen veitsistä on ns. avausveitsi jonka muoto on sen verran erikoinen että se osaltaan eniten vaikutti siihen millainen tupesta lopulta kehkeytyi.

Ohessa kuvia veitsistä ja valmiista tupesta.

Published in: on 22.04.2021 at 22.00  Jätä kommentti  
Tags: , ,

Vasarakirveskulttuuria nykyajassa

Sain Facebookin kautta yksityisviestin jossa muuan mieshenkilö kertoi käyneensä tutustumassa blogiini ja häntä kiinnosti erityisesti sieltä löytyvä juttu tomahawkin ”tuunauksesta”. Syynä tähän oli se että hänellä oli mielessään vähän samantyyppinen projekti mutta tälläkertaa työn kohteena olisi ruotsissa valmistettu yleistyökalu jota tässä kutsun vasarakirveeksi koska tämä nimitys mielestäni parhaiten kertoo millaisesta vehkeestä on kyse.

Asiakas kertoi haluvansa itse työkaluun hieman ”kasvojen kohotusta” eli sen kahvalevyt tehtäväksi jostain vähän näyttävämmästä, mieluummin tummanruskeasta puusta. Tämän lisäksi työkalulle pitäisi laatia sellainen kannike että se kulkisi näppärästi vyöllä mutta olisi tarvittaessa sieltä myös poistettavissa ilman että itse vyötä tarvitsee avata.

Tuo edelläkuvattu oli minulle varsin selvänoloinen projekti joten annoin työstä asiakkaalle tarjouksen jonka hän myös heti hyväksyi. Sovittiin että hän ehtiessään laittaa työkalun minulle että voin aloittaa projektin heti kun minulta löytyy sille aikaa. No, meni parisen viikkoa ja sitten paketti saapui joten saatoin aloittaa työn.

Ohessa kuvia valmiista tuotteesta. Työkalun uudet kahvalevyt ovat mahonkia ja kannike on tehty rasvaparkitusta nahasta, samasta tavarasta josta tehdään mm. hevosten varusteita.

Published in: on 19.04.2021 at 22.10  Jätä kommentti  
Tags: ,

Tomahawkin tuunausta

Vanha asiakkaani oli hankkinut itselleen amerikkalaisen Cold Steelin valmistaman tomahawk -tyyppisen kirveen. Kyseinen malli on siitä näppärä että sen hamarapuolella on vasara mikä kovastikin laajentaa ao. työkalun käyttöä. Kaverini tekemien käytännön testien perusteella tämä malli on ihan oikeasti toimiva työkalu moneen pienempään kirvestyöhön mikä tuli hyvin todettua kun sen toimivuutta vertailtiin Fiskarsin ja erään ruotsalaisen valmistajan retkikirveisiin.

Kuten liitteenä olevasta kuvasta näkyy, on kirves kaupasta tullessaan aika karu työkalu joten asiakkaani tuumi että sen ulkonäköä voisi vähän parantaa ja samalla laatia sille kunnollisen vyökannikkeen ynnä toimivan teräsuojan. Keskustelimme lyhyesti asiakkaan toiveista ja ne kävivät varsin hyvin yhteen omien ajatusteni kanssa joten lupasin hoitaa homman.

Alla kuva tehdasvalmiista tomahawkista ja siitä millainen siitä meikäläisen käsittelyssä tuli. Terästä poistettiin maalipinta, varsi kiilattiin paikoilleen perinteisellä tavalla ja lopuksi tummanruskeaksi petsattu varsi verhoiltiin nahalla ja sen tasapainokohtaan laitettiin pellavanyöri -punos otetta parantamaan:

Published in: on 23.05.2018 at 12.00  Comments (2)  
Tags: , ,

Pikkukotelo iPhonen pistokkeelle

Hyvä ystäväni kysyi josko voisin tehdä hänelle pienen, lähinnä avaimenperänä toimivan nahkakotelon jossa kulkisi mukana iPhonen latauksessa käytettävä verkkopistoke. Pienikokoiset nahkatyöt ovat yleensä kohtuullisen haasteellisia joten kiinnostuin asiasta ja lupasin yrittää. Pyysin pistokkeen lyhytaikaiseen lainaan ja tein sen perusteella muotin jonka ympärille sitten ompelisin kotelon. Tällä tekniikalla kotelosta saadaan juuri tarkalleen sopivan kokoinen kun käytettävä nahka ensin kastellaan ja sen jälkeen märkänä ommellaan muotin päälle. Käytännössä siis samalla tekniikalla kuin perinteinen suomalainen puukon tuppi tehdään mutta sillä erotuksella että tupen muotti eli lesta jää valmiin tupen sisälle.

Kotelossa käyttämäni nahka on laadukasta vuohennahkaa ja alunperin tarkoitettu kirjansidontaan. Tästä syystä se on hyvin ohutta joten päätin tuplata kotelon seinävahvuuden ja käänsin nahan kaksinkertaiseksi. Samalla sain kätevästi paikalleen kotelon yläreunaan tulevat D-renkaat joiden avulla onnistuu kotelon ripustus vyökiinnikkeenä toimivaan karbiinihakaan.

Alla kuvia valmiista kotelosta:

Published in: on 07.08.2017 at 19.09  Jätä kommentti  
Tags: , , ,

Koiramiehen vyöhaka

Olin muutamia vuosia sitten tehnyt parille tuttavalleni nahkaisen vyölenkin jossa on kiinni tukeva karbiinihaka. Ao. herrasmiehet ovat molemmat innokkaita metsästäjiä ja heillä kummallakin on ns. seisova lintukoira. Näiden koirien kanssa maastossa liikuttaessa tulee aina toisinaan eteen sellainen tilanne että koira on kiinni taluttimessa mutta isännän/emännän pitäisi nopeasti saada molemmat kädet vapaaksi. Tämä onnistuu ko. tyyppisen vyölenkin kanssa hyvin helposti.

Hiljattain toinen näistä tuttavistani soitteli ja kertoi että muutama hänen metsästyskaverinsa olisi kiinnostunut tilaamaan samanlaisen lenkin ja tiedusteli kuinka nopeasti saisin lenkit tehtyä. Kerroin hänelle että sopivaa nahkaa kyllä löytyy ”kotoa” mutta projekti vie silti muutaman päivän koska minulla ei ole varastossa ao. tyyppisiä hakoja vaan joudun ne hankkimaan. Lupasin hoitaa projektin mahdollisimman nopeasti ja ilmoitin samalla tuotteille kappalehinnan. Se sai tilaajilta hyväksynnän joten saatoin aloittaa projektin.

Alla kuva valmiista tuotteesta. Vyölenkin nahka on tukevaa 4 mm paksua kasvisparkittua naudannahkaa. Itse haka on AISI 316 ruostumatonta terästä.

Jos joku nyt haluaa itselleen samanlaisen lenkin niin hinta on 35€ (sis.24% alv.) ynnä mahdolliset toimituskulut. Kyselyt osoitteesta promaakari@gmail.com

Published in: on 14.02.2017 at 23.54  Jätä kommentti  
Tags: , ,

Lahja kelloharrastajalle

Sain naishenkilöltä marraskuun alkupäivinä meilin jossa hän tiedusteli voisinko tehdä säilytyskotelon kahdelle rannekellolle. Kotelon oli tarkoitus tulla hänen miehelleen joululahjaksi joten minulla olisi työaikaa runsaat puolitoista kuukautta. Olin jo aijemmin pitämälläni nahanompelukurssilla törmännyt erään oppilaani kautta vastaavaan tuotteeseen joten ensimmäinen ehdotukseni koteloksi oli saman tyyppinen kuin hänen kurssityönsä alla olevassa kuvassa mutta jaettuna kahdelle kellolle:

Tilaaja piti ehdotuksestani mutta totesi vastauksessaan että toisen kotelossa säilytettävän kellon hihnan kiinnitys on sellainen että se estää kellon sopimisen esittämäni tyyppiseen koteloon. Samalla hän laittoi linkkejä muutamaan sellaiseen kotelomalliin jotka voisivat tulla kyseeseen. Lähemmin linkitettyjä kuvia tutkailtuani vastasin asiakkaalle ymmärtäväni ongelman ja samalla myös ilmoitin että minulla on siihen jo mietittynä toimiva ratkaisu. Tein kotelosta tarjouksen jonka asiakas hyväksyi joten projekti saattoi alkaa.

Ensimmäisenä oli mietittävä kotelon rakenne ja materiaalit. Koska kotelosta piti tulla kohtuullisen kevyt mutta myös riittävän vahva suojaamaan sisältöään, päädyin tekemään rungon puusta, tarkemmin sanottuna koivusta. Rasian ulkopinnan olisi voinut aivan hyvin jättää pintakäsitellylle puupinnalle mutta koska itse koin että sopivalla verhoilulla tuotteeseen saataisiin enemmän arvokkuutta, päädyin päällystämään kotelon ulkopinnan käsinvärjäämälläni kasvisparkitulla poron pintanahalla. Sisäpuolen verhoilu tuli sekin poronnahasta joka tyypiltään kuitenkin poikkeaa pintaverhoiluun käytetystä eli on ohutta mokkaa. Kotelon saranat ja lukko ovat messinkiä.

Alla kuvia valmiista kotelosta:

Published in: on 30.12.2016 at 19.04  Jätä kommentti  
Tags: , ,

Säilytyskotelo parranajovälineille.

Sain asiakkaalta meilin jossa hän tiedusteli voisinko tehdä hänelle pari nahkaista koteloa parranajovälineiden säilytystä ja kuljetusta varten. Meilin mukana tuli pari esimerkkikuvaa ja asiakas toivoi että kayttäisin näissä kuvissa olevia tuotteita lähtökohtana hänen tuotteitaan miettiessäni. Pidin itsekin kuvissa olevista koteloista joten niiden pohjalta olisi helppo alkaa edetä suunnitteluprojektissa. Annoin koteloista tarjouksen ja asiakas sen myös hyväksyi joten saatoin aloittaa työt samantien.

Ajatus oli seuraava; ensin tehtäisiin pienempi kotelo jossa olisi paikat partahöylälle ja veitselle sekä vaahtosudille. Kun tämä olisi valmis, tehtäisiin vielä toinen, isompi kotelo jonka sisälle sopisi tämä pienempi kotelo sekä tietty määrä parranajon yhteydessä käytettäviä kosmetiikkatuotteita. Näille olisi kotelon sisällä omat paikkansa joten nyt pysyisivät hyvin paikoillaan.

Molempien kotelojen materiaalina päätettiin käyttää 1,8 mm kasvisparkittua naudannahkaa. Tämä on vahvaa ja oikein käsiteltynä kestää käyttöä vuosikymmeniä.

Alla kuvissa valmiit kotelot:

Published in: on 08.09.2016 at 21.29  Jätä kommentti  

Jääkengät

Vanha asiakkaani laitteli meiliä ja kertoi että hänellä olisi minulle pikku työprojekti, sisältäen lähinnä nahkatöitä. Yritin kysellä asiaan tarkennuksia mutta hän sanoi kertovansa lisää sitten kun saapuisi työhuoneelleni. Sovimme molempien kalenteriin käypäisen tapaamisajankohdan ja jäin hieman jännittyneenä odottelemaan millaisesta hommasta olisi kyse.

Asiakas saapui sitten aikanaan ja kaivoi laukustaan kapistuksen jonka heti ensisilmäyksellä tunnistin vaikka en aijemmin moista ole käsissäni pitänytkään. Kyseessä oli ns. jääkenkä jolla on jäällä liikkuvien parissa hyvin pitkä historia. Apuvälinettä käytettiin lähinnä silloin kun jäillä ei ollut paljoa lunta ja ihmiset liikkuivat pitkiäkin matkoja potkurilla, joka sivuunmennen sanoen on edelleenkin oiva liikuntaväline noissa olosuhteissa. Toinen käyttäjäryhmä olivat hylkeenmetsästäjät jotka saattoivat ajopuullaan (tuntee myös nimen raila) liikkua päivän mittaan kymmeniä kilometrejä. Eteneminen tapahtui, hieman ajopuun mallista riipuen joko ”potkuttelemalla” (jolloin jääkenkä oli käytännössä välttämätön apuväline) tai sitten ikäänkuin yhdellä sauvalla hiihtäen. Sauvan hommaa hoiti tällöin ns. hyljepiikki.

Asiakkaan jääkenkä oli selvästi, lähinnä nahan yleiskunnosta päätellen, aika iäkäs mutta tästä huolimatta vielä täysin käyttökelpoinen liikkumisen apuväline. Oli siinä tosin yksi pikku vikakin eli etummaisen kiinnitysremmiparin solkipuoli oli katkennut ja täten siis uusittava.

Tutkiessani tarkemmin vanhan kengän detaljeja kaivoi asiakas laukustaan vielä pari kapistusta lisää. Nämä osoittautuivat olevan kopioita jääkengän pohjan teräskappaleesta ja asiakas kertoi teettäneensä ne tuntemallaan sepällä. Minun tehtäväni olisi ensin korjata vanha yksilö takaisin käyttökuntoon ja sen jälkeen, vanhan kengän kiinnitysremmejä mallina käyttäen, tehdä uusiin rautoihin sopivat remmit.

Homma oli minusta hyvin selvä ja suhteellisen helppotöinenkin joten otin sen mieluusti vastaan. Asiakas totesi, lievä hymy huulillaan, että säätilasta johtuen työllä ei ole mitään kiirettä eli riittää kunhan homma on valmis silloin kun jäät seuraavan kerran tulevat. Kuittaisin tämän sanomalla että saat tavarat valmiina viimeistään parin viikon sisällä ja lupasin ilmoittaa meilillä kun homma on valmis.

Alla kuvia valmiista jääkengästä puettuna vaelluskengän päälle:

Published in: on 30.05.2016 at 23.00  Comments (3)  
Tags: , , , ,

Teräsuoja keittiöveitselle

Vanha ystäväni soitteli ja kyseli kuulumisia. Aiheesta riitti juttua toviksi mutta aika nopeasti kävi ilmi että soittajalla oli ihan varsinaista asiaakin; hänen kummipoikansa pääsisi myöhemmin tänä keväänä ripille ja kummisetä oli päättänyt antaa hänelle lahjaksi hyvän kokkiveitsen. Poika oli jo muutamaan otteeseen tutustunut kummisetänsä seurassa keittotaidon saloihin ja osoittanut asiaa kohtaan sen verran harrastuneisuutta että ao. tyyppiselle lahjalle olisi sen antajan mielestä nyt oikea hetki. Veitsi oli jo tilattu ja kysymys kuului että voisinko tehdä sille hyvän teräsuojan, joko nahasta tai puusta. Totesin kysyjälle että molemmat vaihtoehdot toki onnistuvat mutta että itse suosittelisin nahkaista. Samalla kysyin löytyisikö pojan perheestä oikeanlainen teroitustyökalu veistä varten, tässä yhteydessä tarkoitin teroituspuikkoa. Kummisetä totesi että perheestä varmasti jonkinlainen puikko löytyisi mutta tästä huolimatta päätti tilata pojalle myös oman.

Keskustelun lopputulemana sain tehtäväksi laatia nahasta sellaisen teräsuojan että siihen sopisi sekä veitsi että teroituspuikko. Tilaaja lupasi lähiaikoina toimittaa molemmat minulle katsottavaksi sillä kunnollisen kotelon teolle oli työkalujen tarkka sovitus välttämätöntä.

Alla kuvia valmiista kokonaisuudesta:

Molemmat pois tupesta

Tekijän merkki

Metsästäjän vaatelaukku

Vanha tuttu asiakas laitteli meiliä ja halusi tilata itselleen kokonahkaisen, kooltaan n. 30 litraisen laukun jonka pohjan muoto olisi suorakaide, tässä tapauksessa aika tarkkaan A3 paperin kokoinen. Laukun toiminnallisten ominaisuuksien suhteen tilaaja antoi seuraavanlaiset speksit:

Laukun pääasiallisin käyttötarkoitus tulisi olemaan metsästysvaatteiden kuljettaminen ja lyhytaikainen säilyttäminen. Että vaatteiden laittaminen laukkuun ja sieltä pois ottaminen olisi helppoa, pitäisi laukun kansiläppiä olla mielellään kaksi, yksi kummallakin pitkällä sivulla ja niiden pitäisi pysyä tarvittaessa itsestään auki. Koska laukkua ei olisi tarkoitus kanniskella pidempiä matkoja, siihen ei tulisi lainkaan olkahihnaa vaan sitä kannettaisiin kassimaisesti kantolenkeistä.

Otin tilauksen vastaan ja aloin mielessäni pohtia millainen laukku mahdollisimman hyvin täyttäisi tilaajan haluamat ominaisuudet.

Ensimmäisenä tuli mieleen se että materiaali pitäisi olla kohtuullisen tukevaa ja teknisen rakenteen sellainen että sekin omalta osaltaan vielä lisäisi laukun rakenteellista jäykkyyttä. Niinpä päädyin valitsemaan materiaaliksi kasvisparkitun, n.2 mm paksun häränvuodan. Tätä jo sinäänsä vankkaa nahkaa tukevoitettaisiin vielä lisää liimaamalla nahan lihapuolelle ohut vuorinahka.

Laukun rakenteellinen jäykkyys olisi helpointa saada aikaan sijoittamalla jokaiseen pystykulmaan riittävän leveä ”laippasauma”, siis samanlainen joka on puukon tupen sisäpinnassa. Kun tällaisen sauman ”laippaleveys” on 5-10 mm ja laippa on sekä liimattu että ommeltu, on se rakenteena varsin jäykkä. Laukun pohjanahalle saisi lisää tukevuutta 3 mm vanerilevyllä jonka paikallaan pysyminen varmistettaisiin liimalla ja niiteillä.

Laukun avonaisena pysyminen olisi helpointa varmistaa sijoittamalla laukun päätykappaleiden yläosaan matalat läpät jotka laukkua avattaessa nousisivat itsestään pystyyn ja siten osaltaan tukisivat laukun kummallekin pitkälle sivulle kiinnittyviä kansiläppiä. Se että laukusta varmasti tulisi luja ja pitkäaikaista käyttöä kestävä, varmistuisi sillä että kaikki laukun ompeleet tehtäisiin ns. suutarintyönä eli neulalla ja naskalilla käsin ommellen.

Laukkuun tarvittavat helat päätin valita siten että ne sekä muodoltaan että materiaaliltaan mahdollisimman hyvin sopisivat laukun klassiseen yleisilmeeseen. Perinteisesti sopivana materiaalina on pidetty messinkiä/pronssia joten en katsonut olevan mitään syytä poiketa tästä traditiosta.

Alla kuvia valmiista laukusta:

Laukku kiinni

Laukun pohja

Laukku auki

Laukun sisältö

Detalji1

Detalji2

Detalji3

Detalji4

Pohjan detalji

Published in: on 01.12.2015 at 21.55  Jätä kommentti  
Tags: , ,