Panostasku kiväärin perään

Joskus projektit saattavat kestää hieman pidempään;
Sain viime joulukuun alkupuolella meiliä jossa tiedusteltiin voisinko laatia kiväärin perään kiinnitettävän nahkaisen patruunakotelon. Tässä tapauksessa projektin tekisi hieman haastavaksi se että perässä on poskipakka. Sovittiin että asiakas tulee jossain vaiheessa ehtiessään käymään ja katsomme yhdessä mitä asialle voidaan tehdä.

Selvittelin jo olemassa olevien panostaskujen tilannetta ja totesin että ne ovat kaikki tarkoitettu aseisiin joissa ei ole poskipakkaa vaan taskut asettuvat paikoilleen samalla ikäänkuin satulanomaisella tavalla kuin aijemmin tekemäni kiväärin peräharjan koroke. Eli varsinaista malliratkaisua ei olisi saatavilla vaan haluttu patruunatasku vaatisi hieman luovaa suunnittelutyötä.

Aika kului ja lähestyin asiakasta meilillä pariin otteeseen kysyen vieläkö patruunatasku olisi ajankohtainen. Vastaus oli aina positiivinen ja vihdoin touko-kesäkuun vaihteessa asiakas lopulta ilmoitti tulevansa käymään. Koska ao. mallinen patruunakotelo vaatii tarkan sovituksen aseen tukkiin, sovittiin että asiakas irrottaa asensa tukin raudoista ja tuo sen minulle ”päivähoitoon” projektin ajaksi.

Asiakas saapui ja ilmeni että kyseessä oli hieman isomman kaliiberin ase, nimittäin SAKO Safari kaliberissa .375 H&H. Patruunoiden koko tai oikeammin sanottuna pituus asettaisi näinollen omat rajoitteensa sille miten ne saataisiin sommitelluksi aseen perän sivupintaan. Pyrkimyksenä kun olisi se että niistä ja siis myös kotelosta olisi mahdollisimman vähän haittaa aseen käsittelylle varsinaisessa metsästystilanteessa.
Tutkimme yhdessä asiakkaan kanssa asiaa pikaisesti ja totesimme että neljä kappaletta panoksia olisi aika sopiva määrä. Tällöin aseessa, jos ajatellaan että yksi patruuna olisi piipussa ja 5 kpl makasiinissa, kulkisi mukana 10 patruunaa mikä normaalissa metsästyskäytössä on jo melkoinen ”tuliannos”.

Sovimme asiakkaan kanssa että työllä ei ole varsinaista kiirettä kunhan se vain valmistuisi hyvissä ajoin ennen tulevan hirvenmetsästyskauden alkua. Tämä minun oli helppo luvata.

Mietittyäni aikani eri materiaali- ja rakenneratkaisuja päädyin siihen että kotelon kiinnitysosa olisi toivotusti nahkaa, tässä tapauksessa kaksikerros-rakenteella. Itse patruunatasku tehtäisiin vankasta kuminauha-resorista joka varmasti pitäisi raskaat patruunat paikallaan. Koska patruunoiden pituus on niinkin suuri kuin se on (C.I.P -pituusmitta max. 91 mm), katsoin järkeväksi rakentaa kotelon siten että patruunoiden pituusakseli olisi samassa suunnassa kuin aseenkin, luodit eteenpäin. Että patruunat rekyylin ja massan hitauden johdosta eivät pääsisi liikkumaan paikoiltaan, kiinnitin niiden taakse läpän joka kääntyy patruunoiden päälle ja on kooltaan riittävän iso suojatakseen patruunoiden koko ulkosivun. Läppä lukittuu paikoilleen kotelon etupäässä olevaan messinkiseen ns. ”kiväärinappiin”. Itse kotelo kiristyy paikalleen perän ympärille Velcro -repäisytarralla joka on siinä mielessä hyvä että se mahdollistaa aina saman kiinnitystiukkuuden kotelolle vaikka nahka aikojen saatossa venyisikin. Kotelo pysyy paikoillaan, paitsi muodollaan, myös sillä että takimmaisen hihnalenkin kiinnitysnasta kulkee kotelon kiinnitysremmin läpi.
Alla kuvia valmiista kotelosta:

Mainokset

Patruunakotelo käsivarteen

Edellinen julkaisemani patruunakoteloprojekti sai aikaan sen että minua lähestyi uusi asiakas joka kertoi seuraavaa; hän metsästää hirviä ns. koiramiehenä ja mukana aseena kulkee kiilalukkoinen kertalaukauskivääri RUGER No.1. Aseen kaliiberi 9,3x74R. Nähtyään kuvia tekemästäni patruunakotelosta oli hänellä alkanut itää mielessä ajatus siitä että olisi hyvä jos em. aseen patruunoille saisi oman kotelon ja sen vielä metsästyksen ajaksi sijoitettua johonkin sellaiseen paikkaan että patruunat olisivat hyvin ja nopeasti saatavilla mutta kuitenkin samalla suojassa säältä ja muilta satunnaisilta haittatekijöiltä. Niinpä hän asettikin minulle kysymyksen: Millainen ja missä paikassa oleva kotelo olisi ratkaisu em. ongelmaan ?

Koska aika vastaava ongelma oli jo joskus aijemminkin ollut mielessäni, kiinnostuin heti asiasta. Kävimme yhdessä läpi jo olemassaolevia ratkaisuvaihtoehtoja ja tutkimme niistä löytyviä kuvia. Asiakas myös testaili niitä tykönään käytännön mallinnuksella mutta koska yksikään ei tuntunut ihan täysin toimivalta, kehitti hän kotelon paikalle lopulta oman ratkaisunsa. Siinä kotelon paikaksi tulisi käsivarsi, tarkemmin sanottuna olka- ja kyynärnivelen välinen alue. Patruunoiden asento olisi poikittain käsivarteen nähden, luodit alaspäin.

Ratkaisu kuulosti ensialkuun minusta hieman erikoiselta mutta koska asiakas oli testeissään moiseen päätynyt, oli se ilmeisen toimiva ja siten minun ongelmakseni jäisi vain sen tekninen toteuttaminen.

Ja näin myös tapahtui; kotelon kapasiteetiksi sovittiin neljä patruunaa, sijoitin ne koteloon toisinsa nähden sen verran väljästi että niiden kotelosta poimiminen onnistuisi tarvittaessa vaikka sormikkaat kädessä. Kotelon suojakannen suunnittelin niin että se avautuu helposti, nopeasti ja äänettömästi yhdellä kädellä ja myös sulkeutuu pienellä vaivalla kun patruunoiden ”akuutti” tarve on ohi. Kotelo kiinnittyy paikoilleen käsivarteen kahdella tukevalla nahkaremmillä joiden kiristäminen sekin on pystyttävä hoitamaan yhdellä kädellä.
Kotelon materiaali on 2.5 mm paksua tummanruskeaa kasvisparkittua nahkaa, helat ovat messinkiä.

Ohessa kuvia valmiista kotelosta:


Patruunakotelo

Tuli tilaus patruunakotelosta. Asiakkaan toive oli että koteloon sopisi 20 kpl joko .30-06, .270 Win tai 9,3×62 patruunaa. Koteloa olisi tarkoitus kuljettaa taskussa joten vyölenkeille ei ole tarvetta. Toive myös oli että kotelon materiaali olisi tummanruskeaa nahkaa ja sen sisälle sopisi muovinen patruunoiden myyntipakkauksen sisus joka pitää patruunat hyvin järjestyksessä. Ohessa kuvia valmiista kotelosta:


Published in: on 06.10.2011 at 18.30  Jätä kommentti  
Tags: , ,