Pekanpään puukko

Joitakin aikoja sitten sain puhelun tuttavaltani. Hän oli hieman aijemmin selaillut erästä ulkoilun erikoislehteä ja törmännyt siellä kuvaan puukosta joka erityisesti  kiinnitti hänen huomionsa. Puukossa oli hänen puheidensa mukaan hyvin ohuet messinkihelat ja koko-tuohinen pää, mikä seikka jo sinänsä oli erityisesti hänelle mieluinen seikka.  Jopa niin mieluinen että soittava henkilö halusi välittömästi tilata minulta vastaavan puukon.

Kuunneltuani puukon tuntomerkit sanoin soittajalle melko varmasti tietäväni millaisesta puukosta oli kyse mutta lupasin vielä varmistaa asian ao. lehdestä ja palata sitten asiaan. Poikkesin seuraavana päivänä Akateemisessa kirjakaupassa josta tiesin po. lehden löytyvän. Uusinta numeroa hetken selailtuani saatoin todeta että arvaukseni oli osunut oikeaan ts. minun haluttiin tekevän ns. Pekanpään puukko.

Ao. puukkomalli on yksi vanhimmista suomalaisista yhä edelleen elossa olevista malleista. Sen syntyjuuret löytyvät Tornio-joen laaksossa olevasta Pekanpään kylästä. Ko. kylä sijaitsee ”väylän varrella” n. 40 km Torniosta pohjoiseen ja oli vanhastaan tiedetty suosittuna kauppapaikkana ruotsalaisten ja suomalaisten kesken. Ao. kylässä tiedetäänkin valmistetun po. puukkomallia jo 1800 -luvun alkupuolelta alkaen.

Tekijöitä on aikojen kuluessa varmasti ollut useita mutta puukkomalli yhdistyy vahvasti ainakin Pekanpäässä vaikuttaneeseen Hartikka -nimiseen sukuun. Ensimmäinen suvun edustaja jonka varmasti tiedetään po. puukkomallia valmistaneen, on Joel Hartikka (1868-1934) ja perinnettä jatkoi aivan viime aikoihin saakka hänen poikansa Armas Hartikka.
Nykyisin puukkomallista omaa versiotaan valmistaa parikin eri kotimaista puukkoseppää mutta kumpikaan heistä ei asu Pekanpään kylässä.

Puukolle leimallisia piirteitä ovat juuri nuo aijemmin mainitut ts. kokotuohinen pää, ohuesta messinkilevystä tehty etuhela sekä samaa materiaalia mutta muodoltaan vahvasti kartiomainen ylähela. Terän ja tupen malli koristeluineen sensijaan on aikojen saatossa hieman vaihdellut.

Oman versioni terän on takonut YP-taonnan Antti Mäkinen. Tupen koristelu on vahvasti perinteinen ja siihen löysin lähtökohdat Anssi Ruusuvuoren suurenmoisista puukkokirjoista joista löytyy kuvia, paitsi isä ja poika Hartikan, myös muidenkin, valitettavasti tuntemattomiksi jääneiden Pekanpään puukon tekijöiden tuotteista.

Alla pari kuvaa valmiista puukosta:

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Advertisements
Published in: on 04.06.2014 at 21.19  Jätä kommentti  
Tags: , , ,

The URI to TrackBack this entry is: https://promaakari.wordpress.com/2014/06/04/pekanpaan-puukko/trackback/

RSS feed for comments on this post.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s