Unna niibas ja stuorra niibi

Viime keväänä minulle tarjottiin kaunista damascoitua leukunterää ja koska hinta oli hohtuullinen, ostin terän talteen. Jossain vaiheessa tulin näyttäneeksi tätä terää vanhalle asiakkaalleni ja hän kiinnostui siitä heti niin paljon että lunasti sen itselleen. Samalla tuli puhetta siitä että olisi hyvä jos leukulla olisi parina vastaavalla teräkuviolla oleva pikkupuukko niinkuin perinteisesti on ollut tapana. Sovittiin että tilaan sepältä vielä pienen terän ja teen sitten asiakkaalle parin joka olisi tyylillisesti hyvin lappilainen mutta ei siltikään niin koristeltu ettei sitä uskaltaisi ottaa käyttöön.

Sain aikanaan myös pienemmän terän ja aloin suunnitella millaisen parin näistä teristä rakentaisin. Kuten jo mainittua, oli sovittu että puukkojen ulkoasun pitäisi selvästi viitata lappilaiseen perinteeseen mutta mitään tiettyä täsmällistä muotoilullista ”arkkityyppiä” ei silti oltu erikseen määritelty.

Päätin tutustua aiheeseen hieman syvällisemmin ja hankin käsiini kirja-järkäleen Anssi Ruusuvuori: Puukon historia osa 2. Tässä opuksessa on paljon tietoa sekä suomen että ruotsin tunnetuimmista saamen puukon tekijöistä sekä myös runsaasti kuvia heidän ja muidenkin tekemistä tuotteista. Kirjaa lukiessani kiinnitin erityisesti huomiota siihen että tälläkin alalla on vuosisatojen kuluessa ollut vallalla erilaisia tyylejä joista toki yleensä löytyy tietyt yhteiset detaljit (kuten koristekuviot ja -mallit) mutta siltikin puukkojen ulkoasun visuaalinen kirjo on hyvin laaja.

Tuon edellämainitun tosiseikan sisäistettyäni saatoin rauhassa alkaa suunnitella valitusta teemasta omaa versiotani. Valitsemani materiaalit ovat hyvin perinteisiä eli puukkojen päiden helat ovat poron- ja hirvensarvea, koristeraidat tuohta ja hirvenluuta. Puumateriaali on laadukasta koivunvisaa. Tuppien materiaaliksi valitsin nahan, osin siitä syystä että se on mielestäni käytännöllisempi kuin lapin puukoissa usein käytetty sarvi ja toisaalta myös siksi että se kuuluu osana itälappilaiseen perinteeseen joka minulle itselleni on jo vanhastaan tutumpi.

Alla kuvissa valmis kokonaisuus.

Tupessa

puukko03022014small-7

Lähikuva päät

Lähi terät

Teijänmerkki1

Terän tekijä

The URI to TrackBack this entry is: https://promaakari.wordpress.com/2014/02/04/unna-niibas-ja-stuorra-niibi/trackback/

RSS feed for comments on this post.

2 kommenttiaJätä kommentti

  1. Moro! Miten olet itse kiinnittänyt tuon terän leukuun? Pysyykö 2-komponenttiliimalla? Leukua kun käytetään monesti lähes kirveen korvikkeena.. 🙂

    • Hei Albert

      Terän ruoto menee läpi koko pään ja on niitattu yläpäästään. Niittaus on vaan piilossa luukannen alla. Kiinnityksen varmistaa sopivan tiukka sovitus puuhun ja puun ja teräksen välissä oleva kemiallinen metalli. Olen asiaa testannut ja voin sanoa että tuolla tavalla kiinnitettyä päätä ei puukosta ehjänä irti saa.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: